***
***
***
***
”…MacDwillonin tytär Barbie mennyt naimisiin yhtiönomistajan Pecos Morphonin kanssa. Häissä nähtiin lukuisia korkea-arvoisia vieraita ja pukuloistoa…”
Bandi selasi uutissivustoa lisää. Pienemmällä otsikolla ilmoitettiin Barbien isän mahdollisesta syrjähypystä perheen sisäkön kanssa. Bandi ei voinut olla miettimättä, millaiseen media ryöpytykseen hän olisi joutunut, jos olisi mennyt Barbien kanssa naimisiin.
Nuorukainen sulki selaimen kuullessaan askelia rappusista. Hän oli tyytyväinen elämäänsä. Bandi oli vanhempiensa kanssa remontoinut kotia, uudistanut kukkakauppaa ja sen lisäksi hän oli alkanut Talinin kanssa seurustella. Nainen olikin jo muuttanut saman katon alle asumaan.
”Mukava päästä pitkästä aikaa ulos syömään”, Talin totesi kaksin noustessa autoon. He yrittivät silloin tällöin käydä treffeillä, viettämässä iltaa kaksin. Ite ja Kir antoivat kyllä heille paljon omaa rauhaa, mutta oman kaupan ylläpitäminen oli välillä hieman työlästä. Varsinkin remontin jälkeen, kun velka oli kasvanut.
Talin ja Bandi olivat jo pitkään haaveilleet uudessa ravintolassa käymisestä, mutta syystä tai toisesta vierailu oli siirtynyt. Joko heidän treffinsä olivat kokonaan peruuntuneet tai kaksikko olikin päätynyt toiseen paikkaan. Yleensä se oli tilaamaan hodareita läheisestä kioskista ja pieni kävelylenkki korttelissa.
”Eikös tuo ole se MacDwillonin sisäkkö?” Talin kysyi viitaten vaivihkaa ovella seisovaan porkkanapäähän. Bandi kohautti olkiaan. Hän ei ollut koskaan käynyt Barbien kotona sisällä, eikä siten ollut tavannut palvelusväkeä.
”Ainakin tuo androidi on heidän… Hehän ovat ainoa perhe koko kaupungissa, joilla on androideja”.
Talin ja Bandi tilasivat ruokansa ja sitä odottaessa he juorusivat kanssa ruokailijoista, sekä flirttailivat keskenään. Selvästi heidän kotikaupunkinsa oli liian pieni, kun kaikki tiesivät toistensa asiat. Bandi ei osannut laskea, monta kertaa hän saattoi työpäivän aikana kuulla samat juorut eri henkilöiltä. Tosin ei hän itsekään ollut sen parempi, kun Talinin kanssa tuli juorutta samat asiat.
Kun kaksikko lopulta oli siirtynyt jälkiruokiin, päätti Bandi ottaa esille pienen samettirasian.
”Tiedän, että ollaan keskusteltu tästä, mutta… Talin, tuletko vaimokseni?”
”Tietenkin!”
Kotimatkalla Bandi ja Talin olivat molemmat yhtä hymyä. Olivathan he puhuneet kihloista ja naimisiin menosta monta kertaa, mutta nyt se tuntui paljon todentuntuisemmalta. Pieni timanttisormus oli konkreettisesti sormessa.
***
Kihlajaisia ei juhlittu sen kummemmin. Talin ja Bandi jatkoivat normaaliin tapaan liikkeellä työskentelyä. He olivat saaneet kehuja muuttuneista tiloista ja hieman laajentuneesta valikoimasta. Asiakkaita mahtui paljon paremmin kerralla ja harvoin heillä oli hiljaista kaupassa.
Talin toimi vähän monitoiminaisena. Hän oli joko myymässä, täyttämässä hyllyjä tai auttamassa Gypsya kassoilla. Bandi yleensä toimi myyjänä tai auttoi tarpeen tullen hyllyjen täyttämisessä. Kassoilla miestä harvemmin näki.
Heidän ahkerin työntekijä Nirvana oli raskaana, eikä ollut enää niin usein töissä. Talin oli valmis passittamaan naisen äitiyslomalle, mutta blondi valitteli tylsyyttään.
”No hyvä on, tule sitten pari kertaa viikossa hoitamaan investointia”.
Kir ja Ite auttoivat myös kaupan hoitamisessa, mutta yleensä kaksikko oli kokoamassa kukkakimppuja. Ainoastaan kiireisinä hetkinä he astelivat takahuoneesta kuin pelastavat enkelit helpottamaan syntyvää kaaosta.
Talin oli yhtä hyvä myymään kuin Bandi, mutta he molemmat olivat saaneet huomata, että jotkut asiakkaat ostivat paremmin toiselta. Vaati opettelu ja taitoa nähdä, keiden kanssa kemiat kohtaisivat parhaiten. Eivät he tietenkään aina osuneet nappiin, mutta yleensä kyllä. Harvoin heiltä lähti vihaisia ja tyytymättömiä asiakkaita.
Iltaisin Bandi ja Talin rauhoittuvat omassa huoneessa, he saattoivat joko lukea tai juoruta asiakkaistaan.
”Tänne on taas muuttanut uusi perhe…”
”Meinaatko sitä naista, jolla oli siniset hiukset?”
”Joo, mikököhän hän on?”
***
***
Kiirettä piti, oli sitten talvi tai kesä kausi. Välillä se jopa yllätti koko perheen, kuinka paljon kukkia meni vuoden ajasta riippuen. Asiakkaat ostivat niitä juhliin, kotia koristamaan tai anteeksi pyynnöksi. Tai ainakin ne olivat ne yleisimmät syyt, mitä heille kerrottiin. Ei Bandi koskaan kysynyt syytä kimpulle, ellei asiakas ollut ihan hukassa.
Varmaan jokainen asukas kaupungissa kävi heidän liikkeessä ja Bandi sekä Talin ihmettelivät välillä, kuinka laaja asukaskunta oikein oli. Oli noitia ja velhoja, ihmissusia ja alieneita. Jopa pari zombia ja androideja oli tullut vastaan. Toki oli sitten Kir ja Ite, jotka olivat vihreitä ja joilla kasvoi lehtiä päässä. Mutta niin kauan kun kauppa kävi, he eivät käännyttäneet ketään ovelta.
Bandia ja Talinia tosin huvitti välillä, kuinka heidän ystävä piirissä ei ollut ketään normaalia. Bandin lapsuuden ystävä Deka oli itse noita, niin kuin naisen koko perhe. Huriyan naapureissa asui ihmissusia ja vampyyreitä.
Mutta Bandi oli tyytyväinen, että Talin oli täysin tavallinen nainen. Ei ollut teräviä kulmahampaita, ei ylimääräisiä karvoja tai pelottavia silmiä. Riitti, että omat vanhemmat olivat lehtien peitossa. Mutta he kyllä tiesivät, että kuinka suuri mahdollisuus oli, että heidänkin perheeseen joskus liittyisi joku erilaisempi yksilö.
Suljettua liikkeen koko perhe yleensä siirtyi ruokapöydän kautta yläkertaan viettämään loppuiltaa. Kukin teki mitä huvitti silloin ja joskus puheensorina täytti olohuoneen, joskus ainoa ääni saattoi olla televisio. Sinä iltana Ite oli kuitenkin utelias kuulemaan nuoremman parin hääsuunnitelmista.
Talin halusi keväthäät, mutta ennen kuin kaikki lumet olivat vielä ehtineet sulaa. He olivat jo varanneet kirkon, kukat he tietenkin hoitaisivat itse. Talin oli jopa mekonkin löytänyt itselleen.
”Kaikki on siis hoidettu?”
”No joo… Kutsut tosin pitäisi vielä lähettää…”
Ite ja Kir lupasivat kyllä auttaa tarvittaessa, mutta eivät tuputtaneet omia mielipiteitään. He olivat jo saaneet omat häänsä pidettyä, nyt oli seuraavan sukupolven aika ja Bandi sekä Talin saisivat suunnitella itse mieleisensä. Bandi kuunteli sivukorvalla äitinsä sanoja. Jos hän olisi päätynyt Barbien kanssa naimisiin, häistä olisi tullut varmasti hyvin erilaiset, kuin mitä hän itse olisi halunnut.
***
Lumet eivät ehtineet edes sulaa, kun ilman alkoivat lämmetä ja Ite suunnisti heti puutarhaan juttelemaan perheen hedelmäpuille. Bandi ja Talin epäilivät niiden vielä edes kukkivan pitkään aikaan, mutta Ite väitti juttelun nopeuttavan kasvamista.
Jopa Kir, perheen järjenääni, siirtyi hoitamaan muita kasveja, vaikka kaikki olivat vielä lumen peitossa. Bandi ja Talin katselivat sisältä touhua ja pudistelivat päitään.
Ja heti kun maa ehti sulaa tarpeeksi, rupesi Ite kylvämään perheen kasvimaata. Nainen ei selvästi hukannut aikaa sormiensa multaamisen suhteen. Hän oli koko talven odottanut oman kasvimaan tuotoksia. Bandi oli alkanut pohtia kasvihuoneen rakentamista, jotta vanhemmat saisivat puuhata ympäri vuoden kasviensa kimpussa.
***
***
Kevät toi muutakin uutta perheeseen. Talin oli saanut alkaa juosta aamuisin vessassa. Aluksi nainen oli ajatellut oksentelun johtuvan häästressistä, mutta saikin pian todeta odottavansa jälkikasvua.
Kun suuri päivä koitti, Talin pelkäsi oksentavansa valkoiselle mekolleen. Hän oli hermostunut ja huonovointinen. Ruoka ei pysynyt sisällä, joten hän ei vaivautunut edes syömään kaikesta Iten suostutteluista huolimatta.
Kävellessään alttarille Talin puristi kukkakimppua peittääkseen käsiensä tärinän. Hän halusi naimisiin Bandin kanssa, mutta valojen vannominen vieraiden edessä jännitti. Hän pelkäsi sekoilevansa sanojen kanssa, kompastuvan kävellessään tai jotain muuta vastaavaa.
Kun Talin pääsi kaaren alle Bandin eteen, huomasi hän brunetenkin hikoilevan hermostuksesta. Kuinka hymy yritti peittää jännityksen. Talinia rupesi naurattamaan. He molemmat halusivat tätä, mutta samalla he hikoilivat jännityksestä.
He saivat kuitenkin valansa sanottua ilman änkyttämisiä tai sanoissa sekoilua. Molempien kädet tärisivät ja välillä he naurahtelivat hiljaa toisilleen. He tuijottelivat rakastuneina toisiaan silmiin. Kaikki se stressi hääkoristeista ja kukkakimpuista oli sen arvoista.
Vaikka suurin osa vieraista ei ollut vaivautunut pukeutumaan juhlavaatteisiin, ei se laskenut tunnelmaa. Ite ja Kir molemmat olivat kyyneleet silmissä. He kaikki olivat ahertaneet koristeiden ja kukka-asetelmien kanssa, jotta häistä tulisi juuri Talinin ja Bandin näköiset. Ite tunsi olonsa haikeana katsellessaan poikaansa. Bandista oli kasvanut komea ja fiksu nuori mies, eikä hän olisi voinut valita parempaa vaimoa itselleen. Talin oli myös fiksu sekä kaunis, hän oikein hehkui onnea. Nuoren parin onni tuntui jopa valaisevan koko kirkon.
***
***
***
***
Kuvien ottamisen ja kirjoittamisen välillä oli taas ihan kiva tauko, joten välillä tulee unohdettua, mitä oli ajatellut kuvien ottamisen yhteydessä. Tämän kanssa kun en ole mitään juurikaan suunnitellut etukäteen... :D